Sain mallikseni Ihanan Saaran punaisilla hiuksilla ja lähdettiin leikkimään huippuvalokuvaajaa ja Oman Elämänsä Supermallia. Saara hoiti oman osuutensa upeasti, mutta valokuuvajalla meni taas hetkittäin pasmat sekaisin. Säikähdän usein hämäryyttä ja paniikissa unohdan kaiken sen vähän mitä olen oppinut. Mutta onneksi kuvia jälkikäteen selatessa sitä taas tajuaa mokansa ja kuvan tietoja katsoessa oppii ja ymmärtää mitä ensi kerralla tekee toisin. Ja muutenhan sitä ei opi kuin kuvaamalla. Tässä kuitenkin kuvausten saldoa. Tunnelmaan ja fiilikseen olen taas kerran tyytyväinen, sekä erinomaiseen malliin!
